Kaupan alan standardit käyttöön myös digitaalisten tuotepassien toteutuksissa

Lähivuosina EU-lainsäädännön mukanaan tuoma tuotteiden digitaalinen tuotepassi tarjoaa kaupan alalle merkittävän keinon palvella kuluttajien tietotarpeita entistä paremmin. Tuotepassin toteuttamisessa on kuitenkin hyvä huomioida kuluttajille tarjottavan palvelun selkeys sekä yrityksille aiheutuvien kustannusten minimointi.

– Kaupan alan kannalta on merkityksellistä, että eri tuoteryhmien digitaaliset tuotepassit toimivat keskenään yhteen, ja että ne näyttäytyvät kuluttajille mahdollisimman yhdenmukaisesti. Tämä luo tarpeen eri toimialoilla avoimesti käytettävissä oleville yhteisille standardeille, GS1 Finlandin kehityspäällikkö Petri Leppänen sanoo.

Deloitten selvitys tukee avointen standardien hyödyntämistä

Uuden lainsäädännön myötä ei tulisi luoda päällekkäisiä järjestelmiä ja aiheuttaa siten ketjuun turhia kustannuksia. Siksi olemassa olevien tunnisteiden ja muiden avointen, globaalien ja hajautettujen standardien hyödyntäminen on taloudellisesti järkevin tapa toteuttaa digitaalinen tuotepassi. Niiden vaikutus kokonaiskustannusten alentamisessa on konsulttiyhtiö Deloitten raportin mukaan merkittävä.

– Deloitten vuonna 2022 julkaisema raportti on erittäin ajankohtainen nyt, kun digitaalisen tuotepassin sisältämä lainsäädäntö on edennyt ja sen toteuttamisen suunnittelu yrityksissä käynnistyy. Raportissa todetaan, että avoimet standardit vähentävät muun muassa standardien ja järjestelmien kehityskustannuksia sekä tarvetta useiden rinnakkaisten järjestelmien ylläpitämiseen. Siten ne myös nopeuttavat tuotteiden markkinoille tuloa ja helpottavat kilpailua.

Raportin mukaan avoimiin standardeihin perustuvan ratkaisun arvioidut kustannukset ovat kymmenen vuoden jaksolla 3–7 miljardia euroa, kun taas keskitetysti esimerkiksi viranomaisten hallinnoiman ratkaisun kustannukset ovat arviolta 9–18 miljardia euroa. Säästöjen mittaluokkaa kuvastaa hyvin se, että keskenään kilpaileviin, suljettuihin standardeihin perustuvan ratkaisun kustannukset nousisivat Deloitten mukaan jopa 63–152 miljardiin euroon.

Kansainvälisessä kaupankäynnissä jo vakiintuneita standardeja

Myös digitaalisen tuotepassin sisältävässä ekosuunnitteluasetuksessa viitataan useaan otteeseen globaaleihin ja avoimiin standardeihin. Siinä vaaditaan muun muassa, että digitaaliseen tuotepassiin liittyvä tiedonkantaja (esimerkiksi viivakoodi tai QR-koodi) ja yksilöllinen tuotetunniste toteutetaan seuraten ISO/IEC 15459:2015 -standardia.

GS1:n avoimet toimitusketjun standardit sisältyvät tähän standardiin, ja niitä on käytetty Suomen markkinoilla jo lähes 40 vuoden ajan. Standardit ovat käytössä yli 150 maassa, ja ne ovat vakiinnuttaneet asemansa kansainvälisessä kaupankäynnissä.

– GS1-standardeista tunnetuimmat ovat EAN-viivakoodi sekä sen sisältämä tuotetunniste GTIN-koodi. Koska niiden ansiosta tuote ”piippaa” kassalla, ovat ne lähes kaikilla kaupoissa myytävillä tuotteilla jo olemassa. Näin ollen ei ole järkevää kehittää rinnakkaista tuotetunnistusta vain tuotepassia varten, vaan GTIN toimii myös tähän tarpeeseen.

Digitaalinen tuotepassi tulee asetuksen mukaan olla kuluttajien saatavilla esimerkiksi tuotteessa olevan viivakoodin kautta. Nykyisin käytössä oleva EAN-viivakoodi ei tähän taivu, mutta asia on ratkaistavissa GS1 2D-koodin avulla. Kyseessä on QR-koodi, jolla on standardinmukainen tietosisältö.

Sen lisäksi, että älypuhelimella skannattaessa GS1 2D-koodi vie kuluttajan tuotevalmistajan verkkosisältöihin, se sisältää lähes rajattoman määrän mahdollisuuksia välittää tietoa esimerkiksi toimitusketjun tarpeisiin. Tämän lisäksi se mahdollistaa tulevaisuudessa vain yhden viivakoodin käyttämisen pakkauksissa, sillä se toimii kassapäätteillä, kuten perinteinen EAN-viivakoodi.

– Maailmanlaajuinen siirtymä EAN-viivakoodista GS1 2D-koodin käyttöön on jo käynnissä. Kuten muihin kuluttajaviestinnän tarpeisiin, se toimii erinomaisesti myös digitaalisen tuotepassin tarjoamiseksi kuluttajille.

Digitaalinen tuotepassi on osa Euroopan komission julkaisemaa uutta ESPR-asetusta (Ecodesign for Sustainable Products Regulation), ja sen vaatimus koskee lähes kaikkia EU:n markkinoille saatettavia fyysisiä tuotteita. Tuotepassin tarkoituksena on tarjota kuluttajille tietoa esimerkiksi tuotteiden korjaamiseen ja kierrätykseen tai niiden materiaalien alkuperään liittyen. ESPR-asetuksen voimaantulon eteneminen:

• 6–7/2024 asetus astuu voimaan
• 3/2025 ensimmäisen työsuunnitelman hyväksyminen
• Vuonna 2027 asetuksen noudattaminen ensimmäisillä tuoteryhmillä alkaa
• Vuoteen 2030 mennessä lainsäädäntöprosessi saadaan päätökseen, jolloin digitaalinen tuotepassi on täysimääräisesti käytössä.